Jarno Palola

Kuka on Jarno Palola? Kirvesmies pysyy Kalajoella

Kirjoittanut Petteri Ikonen
    ERINOMAISUUDEN TAVOITTELU
 
Jarno Palola.Jarno Palola.Riku Laukkanen
 

Jääkiekon Suomi-sarjan pisterohmu Jarno Palola ansaitsee elantoaan kirvesmiehenä ja nauttii pelaamisesta kalajokisen JHT:n riveissä. Palola on kasvattanut tehopistemääriään kausi kaudelta, mutta hänellä ei ole suurta hinkua siirtyä pois Kalajoelta.

– Mestiksestä ja ulkomailta on välillä tullut kyselyitä, mutta Kalajoella on mukava pelata, Palola, 27, kertoo.

Mukavuutta pelaamiseen tuo iso rooli joukkueen kärkiketjuissa ja Suomi-sarjan pelaajan realiteetit. Palola käy täysipäiväisesti töissä eikä nykypäivän Mestiksessäkään pääsisi ammattilaisen palkkoihin käsiksi.

– Minulla on Kalajoella omistusasunto, jota pitää maksella. Muualta tulevan sopimustarjouksen pitäisi olla sellainen, että pystyisin pelaamaan ammattilaisena ja elämään jääkiekolla pelaamisella, Palola sanoo.

 

"Työnantajani on suhtautunut hyvin jääkiekon pelaamiseeni ja olen saanut tarvittaessa joustoa töistä."

Suomi-sarjassa pelaajat saavat lähinnä kulukorvauksia, mutta JHT:ssakin on muutama kokopäiväisesti jääkiekkoon keskittyvä nuori pelaaja. Iso osa joukkueesta käy Palolan tavoin töissä tai opiskelee päätoimisesti.

– JHT on satsannut toimintaan hyvin, koska valmentaja on päätoiminen ja vetää joukkueelle myös aamujäitä. Ne käyvät aamujäillä, jotka pelaavat vain jääkiekkoa tai ehtivät sinne töiltään, aamuseitsemästä yleensä iltapäivän puoli neljään töissä oleva Palola tuumii.

- Työnantajani on suhtautunut hyvin jääkiekon pelaamiseeni ja olen saanut tarvittaessa joustoa töistä, Palola kiittelee.

Mustosen, Markkasen ja Gronoffin jäljillä

Seurauskolliset sarjajyrät ovat nykyään harvinaisuus Liigassa ja Mestiksessä. Suomi-sarjassa näitä vielä on kourallinen, kun työpaikka, opiskelu ja perhe pitävät pelaajia pitkään yhdellä paikkakunnalla eivätkä Suomi-sarjan seurat pysty kilpailemaan rahalla pelaajamarkkinoilla.

Jarno Palola pelasi ensimmäiset Suomi-sarjan ottelunsa vain 16-vuotiaana kaudella 2009–10. Pari vuotta myöhemmin Palola pelasi jo täyden kauden Suomi-sarjassa, mutta pääosa kaudesta vierähti naapurikaupungissa Kokkolan Hermeksessä.

– Se oli vähän rankkaa aikaa, kun opiskelin ammattikoulussa Kalajoella ja ajelin harjoituksiin sekä peleihin Kokkolaan. Kyllähän siihenkin tottui, Palola tuumii.

 

 

Tuon kauden 2011–12 jälkeen hän on ollut uskollinen JHT:lle. Käynnissä on jo kahdeksas peräkkäinen kausi, ja mies on noussut Suomi-sarjan kaikkien aikojen pistepörssissä 30 parhaan pelaajan joukkoon. Kärki on hyvin JHT-väritteinen, kun piikkipaikalla on Henri Mustonen, toisena Sami Markkanen ja kolmantena Tomi Gronoff. Kukin pelasi pääosan aikuisurastaan JHT:ssa, joten Palola jatkaa perinteitä seurauskollisuuden saralla.

– Sain heiltä vinkkejä pelaamiseen, kun tulin nuorena poikana joukkueeseen. Mustosen kanssa olen ollut tekemisissä myöhemminkin. Hänhän lopetti toissa kauden päätteeksi, kun voitimme Suomi-sarjan mestaruuden. Seuraavan kauden hän toimi vielä apuvalmentajana, Palola avaa.

Erilaisia sarjamalleja

JHT:n voittaessa mestaruuden Suomi-sarjassa ei pelattu loppuottelusarjaa eikä edes yhtä loppuottelua vaan välierät voittaneista JHT ja Koovee paremmin ylemmässä loppusarjassa pärjännyt JHT sai mestaruuden. Tälläkin kaudella välierien voittajista paremmin ylemmässä loppusarjassa pärjännyt saa mestaruuden.

– Vähän ihmettelen sitä, ettei mestaruutta ratkaista ottelusarjalla tai edes yhdellä loppuottelulla. Olisi parempi, että mestaruus ratkaistaisiin pelaamalla pudotuspelien aikana. Ainakin yhteen loppuotteluun luulisi löytyvän tilaa kalenterista, Palola näkee.

Palola on kokenut myös sellaisen sarjamallin, missä Mestiksen karsintasarjan päätöskierroksella Suomi-sarjan kaksi parasta pelasivat vastakkain ja ottelun voittaja kruunattiin Suomi-sarjan mestariksi.

– Näin oli vuonna 2017, kun pelasimme Ketterää vastaan ja hävisimme sen pelin.

 

"Meidän tavoitteemme on kotietu pudotuspeleihin, ja sen suhteen olemme hyvällä tiellä."

Sarjajärjestelmä on elänyt viime vuosina. Esimerkiksi 2014 ja 2015 mestaruus ratkesi pudotuspelit huipentaneessa loppuottelusarjassa, kun 2014 KeuPa HT ja seuraavana vuonna Jokipojat eteni mestariksi. Vuonna 2016 Iisalmen Peli-Karhut ja Ketterä etenivät pudotuspeleistä loppuotteluun, missä panoksena oli Suomi-sarjan mestaruuden lisäksi myös suora nousu Mestikseen.

Palola pitää hyvänä sitä, että Suomi-sarja on viime vuosina jaettu kesken kauden ylempään ja alempaan loppusarjaan. Näin kärkijoukkueet saavat pelattavaksi enemmän kovatasoisia pelejä, kun joukkueet hakevat asetelmia pudotuspeleihin.

– Meidän tavoitteemme on kotietu pudotuspeleihin, ja sen suhteen olemme hyvällä tiellä, Palola tuumii.

– Hävisimme kauden avausottelun, mutta sitten saimme uuden alun kaudelle, kun voitimme kuusi ottelua peräkkäin. Aika pienellä rosterilla olemme edenneet, kun pelaajia on siirtynyt muualle kesken kauden. Joitain lainamiehiä on käynyt Kalajoella, isosta peliajasta nauttiva hyökkääjä tuumii.

 

"Sen verran olen päässyt karsinnoissa Mestis-joukkueiden vauhdin makuun, että uskoisin pärjääväni sarjassa."

Ei kiirettä ylöspäin

Sen lisäksi että JHT-taustaisia pelaajia on korkealla Suomi-sarjan kaikkien aikojen pistepörssissä, on myös JHT hyvillä sijoilla joukkueena Suomi-sarjan historiassa. Suomi-sarja perustettiin vuonna 1999, ja JHT on tahkonnut sarjaa lähes koko sen olemassa olon ajan. Tällä kaudella JHT nousi maratontaulukossa kolmanneksi ohi Imatran Ketterän (588 pistettä). Edellä olevista joukkueista Koovee (767) ja RoKi (642) ovat Ketterän tavoin nousseet Mestikseen.

Myös Kalajoella on suunniteltu välillä nousua, ja joukkue ylsi Mestis-karsintoihin 2016, 2017 ja 2018. Viime keväänä joukkueen matka katkesi jo pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella.

– Sen verran olen päässyt karsinnoissa Mestis-joukkueiden vauhdin makuun, että uskoisin pärjääväni sarjassa. Joukkueina ne ovat karsinnoissa olleet parempia muun muassa sen vuoksi, että ovat pelanneet Suomi-sarjan joukkueita kovempia otteluita läpi kauden. Kyllä Mestiksen ja Suomi-sarjan välillä on vauhtiero, Palola myöntää.

Palolan mukaan JHT ei nyt haihattele Mestikseen nousemisella. Pykälän kovempi sarja vaatisi isommat resurssit, mutta kannattajien tuesta ja perinteistä homma ei jäisi kiinni.

Vielä 1990-luvulla Kalajoen Junkkarit pelasi silloisessa I divisioonassa neljä kautta ja hankki isolla rahalla Kari JalosenTony Ariman ja Tapio Levon kaltaisia pelimiehiä. Ulkomaalaisvahvistuksina häärivät Jan Jasko ja Robert Pukalovic, joista viimeksi mainittu palasi Kalajoelle valmentajana 2010-luvulla ja ehti valmentaa Jarno Palolaakin.

1990-luvun hulluista vuosista on opittu, eikä Kalajoella tavoitella enää pikavoittoja. Etelä-Suomen pelaajamarkkinoilta katsoessa Kalajoki on kaukana, mutta JHT on pyrkinyt auttamaan pelaajiaan työ- ja opiskelupaikkojen hankkimisessa.

– Jäähalliin tehtiin pukukoppiremontti, ja ne olosuhteet ovat lähellä liigatasoa. Muuten halliremontille voisi olla tarvetta, Palola näkee.

Viime vuosina monipuolisemmaksi

JHT on kuulunut viime vuodet Suomi-sarjan menestyjiin ja ajanjakso muodostaa selkeän kokonaisuuden myös Palolan jääkiekkouralla.

– Valmentaja Joni Petrellin aikana (2016–2018) muutettiin peliäni, ja aloin pelata alivoimaakin. Pääsin ykkösalivoimaan ja ykkösylivoimaan, JHT:n kärkihyökkääjien joukkoon viimeistään tuolloin noussut Palola tuumii.

 

"Jo Suomen cupin otteluissa homma lähti rullaamaan hyvin."

Tällä kaudella hän on pelannut pääasiassa Eetu TervalanJere Espon ja Jere Mannisen kanssa. Tulosta on tullut erinomaiseen tahtiin, kun joulutauolle lähtiessä Palola johti pistepörssiä. Hän nakutti syyskaudella 22 ottelussa pisteet 16+23=39.

– Jo Suomen cupin otteluissa homma lähti rullaamaan hyvin. Espon kanssa olen pelannut koko sen ajan, mitä hän on ollut Kalajoella eli nelisen vuotta. Tervala on uusi kaveri, ja Manninen pelaa nyt toista kauttaan joukkueessa, Palola selventää.

Espo on kotoisin Kotkasta ja Tervala Heinolasta, mutta Manninen on Kalajoen kiekkokoulun kasvatti. Palola on lähtöisin naapurikaupunki Ylivieskasta ja siirtyi jo varhain Ylivieskan Jääkarhuista JHT:hen. Junioriaikoinaan Palola käväisi myös Raahe-Kiekossa ja Hermeksessä.

– Isäni oli töissä urheilukaupassa ja pelasi itse jääkiekkoa, joten minäkin päädyin lajin pariin. Aloitin jääkiekon jo 3-vuotiaana ja viiden Ylivieskassa pelatun kauden jälkeen siirryin JHT:hen. Harrastin lapsena myös hiihtoa ja yleisurheilua. Sittemmin olen pelannut paljon golfia.

Keski-Pohjanmaan kasvattina Palola tuntee kaupunkien väliset jännitteet ja kaipaa Hermestä vastaan pelattuja paikallisotteluja, joiden makuun Palola pääsi silloin, kun kokkolalaisjoukkue pelasi vielä Suomi-sarjassa.

– Suomen Cupissahan olimme vastakkain vielä myöhemmin, ja paikallisasetelman huomasi. Halli oli täynnä, Palola sanoo.

• Jarno Palolan pelaajakortti Leijonat.fi:ssä

 


Artikkelin kuvat: Riku Laukkanen





< Takaisin edelliselle sivulle

Tulevat ottelut

Ei tulevia otteluita.

Viimeisimmät ottelut

Ei menneitä otteluita viimeisen neljän viikon aikana.